keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Malfoyn perhealbumi: osa 2

Kaikki kuuluu Rowlingille, enkä saa tästä rahaa.

Malfoyn perhelbumi on pitkähkö raapalesarja, joka kuvailee suvun perhealbumin (tai sieltä poisjätettyjen) kuvien sisältöä. Osat eivät liity toisiinsa, vaan voidaan lukea yksittäisinä kappaleina.

Uusi osa ilmestyy joka kuun viimeinen keskiviikko, ainakin näillä näkymin. Toki poikkeuksia mahtuu mukaan.

Osa 2

Tämä kuva on astetta arkaluontoisempi. Kuvassa poseeraa raskaasti meikattu mustahiuksinen nainen. Naisen viehkeä ilme ei kuitenkaan ole kuvassa seksikkäintä. Tämä on nimittäin kuvassa ilman rihman kiertämääkään. Täysin alasti, peittäen naiselliset alueensa käsillään. Peittäen juuri ja juuri kriittisimmät kohdat. Nainen ei voi olla kovin vanha, ehkä kahdenkymmenen viiden ikäinen

Kuvan katselija unohtuu hetkeksi tuijottamaan naista. Nainen mulkaisee takaisin katsojan katseen suuntautuessa hyvin tarkkaavaisesti naisen peittämiä alueita kohden. Katsoja pidättää hengitystään. Onko Malfoyn suvussa tapana lähetellä alastonkuvia jouluisin? Juuri kun katsoja luulee naisen olevan paljastamassa jotakin muutakin muuttuu kuva mustaksi. ”Luulitko, että näyttäisin sinulle jotakin? Siskonihan sinä valitsit!” ilmestyy suttuinen teksti kuvaan. 

torstai 9. helmikuuta 2017

Malfoyn perhealbumi: osa 1

Kaikki kuuluu Rowlingille, enkä saa tästä rahaa.

Malfoyn perhelbumi on pitkähkö raapalesarja, joka kuvailee suvun perhealbumin (tai sieltä poisjätettyjen) kuvien sisältöä. Osat eivät liity toisiinsa, vaan voidaan lukea yksittäisinä kappaleina.

Uusi osa ilmestyy joka kuun viimeinen keskiviikko, ainakin näillä näkymin. Toki poikkeuksia mahtuu mukaan.

Osa 1

Valkoisilla, pitkillä hiuksilla varustettu mies katsoo kylmillä silmillä kameraan. Ilmeen on kai tarkoitus olla vakava ja virallinen, mutta tausta pilaa kaiken. Tai ei tausta sitä pilaa. Onhan kuva otettu satoja vuosia vanhan kartanon juhlasalissa, antiikkikalusteiden keskellä. Taustan tapahtumat pilaavat kuvan. Harvemmin virallisten muotokuvien taustalla nimittäin juoksee noin viisi vuotta vanha, alaston pojannulikka. Pian pojan perässä juoksee kotitonttu, selvästi aukoen suutaan ja yrittäen saada poikaa pysähtymään. Nämä vilahtavat kuvassa vain nopeasti, mutta jos kuva päätyy julkisuuteen, on Lucius Malfoyn maine lopullisesti mennyttä.

Kuvan katselija hymähtää. Laadukas kuva hänen matkaansa, naurahtaa hän ja sujauttaa arkaluontoisen kuvan taskuunsa. Sille voi olla käyttöä tulevaisuudessa.

maanantai 6. helmikuuta 2017

Tappotapa: Zed

Kaikki materiaali kuuluu allekirjoittaneelle, eikä sitä saa kopioida ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.

Tappotapa: Zed -esittelee yhden Tappotapa-maailman hahmoista, nuoren, englantilaisen tarkka-ampujapoika Zedin.
Teksti on aika vanha, eikä mitään mun parhaita tuotoksia, mutta hahmoesittely mikä hahmoesittely. Tulevaisuudessa Tappotapa-maailman tapahtumia pääsee seuraamaan klikkaamalla tunnistetta tappotapa.

Tappotapa: Zed

Zed vetää huppua paremmin päähänsä. Kaduilta kuuluu puhetta. Nuori mies ei puhu paikallista kieltä, mutta katujen puhe kuulostaa samanlaiselta arkiselta jorinalta kuin ympäri maailman. Toivottavasti kukaan ei huomaa häntä, nuorta engelsmannia. Silloin hänen pelinsä olisi pelattu. Onneksi on jo pimeää, häntä ei välttämättä huomata, jos hän pysyttelee rauhallisilla sivukujilla.

Vihdoin perillä. Zed varmistaa vielä kerran hupun olevan hänen päässään varjostaen vaaleat kasvot ja lähtee kiipeämään. Hän etenee hämähäkkinä lähes tasaista seinää pitkin. Pian hän on kymmenkerroksisen rakennuksen katolla. Katolla hän seisoo hetken katsellen maisemia. Toisella puolella maisemaa siintävät kirkkaasti valaistut yläluokan asumukset, toisella puolella on suunnaton alue, jossa juokseva vesi tai sähkö ovat harvinaisia.

Zed polvistuu ja kaivaa selässään kantamastaan repustaan tarkkuuskiväärin osia. Hän ruuvaa tottuneesti osat paikoilleen ja asettaa kivääriin patruunan, jossa on yksi luoti. Yksi luoti jokaista eliminoitavaa kohdetta kohden. Tällä kertaa kohteita on vain yksi. Viimeisenä amerikkalainen asentaa kivääriinsä äänenvaimentimen. Kukaan ei tule koskaan löytämään häntä, näin kaukaa ei pitäisi pystyä ampumaan ketään yhdellä ainoalla luodilla.

Vihdoin hän asettuu katon reunalle makaamaan. Aseen piippu osoittaa kohti vauraita kaupunginosia, sinne missä presidentinpalatsi siintää muutaman kilometrin päässä. Zed tähtää koti presidentinpalatsia. Ikkunaa, josta presidentti katsoo ulos. Miehen silmissä on tunteeton katse hänen säätäessään aseensa tähtäintä. Kun presidentti on näkyvillä tähtäimessä, painaa hänen sormensa laukaisinta. Pieni suhahdus hänen korvissaan ja luoti on jo kohteessaan. Tähtäimen läpi hän näkee kuinka presidentti lyyhistyy kuolleena maahan luodin osuessa häntä keskelle otsaa. Vaikka Zedin mielestä mies ansaitsisi tuntea raastavaa tuskaa, ei mies ehdi tuntea kipua luodin lävistäessä aivot sekunnin murto-osissa. Engesmanni osaa asiansa.

Napakymppi.